Geologinen tutkimus ja mineraalivarojen louhinta Virossa: tutkimuslupa ja kaivuulupa

Mistä toiminnassa on kyse

Maaperälaki erottaa kolme toimintaa: yleisgeologinen tutkimustyö (üldgeoloogiline uurimistöö) on tieteellistä tutkimusta tai geologista työtä maankuoren geologisen rakenteen selvittämiseksi¹; mineraalivaran geologinen tutkimus (geoloogiline uuring) on geologista työtä mineraalivaran rekisteröimiseksi ja louhimiseksi²; louhinta (kaevandamine) on työtä, jolla valmistellaan mineraalivaran irrottamista luonnontilastaan, itse irrottamista sekä louhitun aineksen kuljetusta ja ensijalostusta kaivospiirissä ja sen huoltomaalla³.

Lupaa ei tarvita: yleisgeologiseen tutkimustyöhön ilman kenttätöitä tai kun kenttätyöt rajoittuvat paljastumien kuvaamiseen, kiven tutkimiseen paljastumassa, kivikappaleiden keräämiseen maanpinnalta, käsikairalla tai lapiolla tehtävään luotaukseen ja näytteenottoon taikka geofysikaalisiin tutkimuksiin⁴; geologiseen tutkimukseen ilman kenttätöitä tai kun kenttätyöt rajoittuvat paljastumien kuvaamiseen ja kivikappaleiden keräämiseen paljastumasta, kairasydämestä tai maanpinnalta, eikä lisätutkimukseen kaivospiirin sisällä kaivuuluvan nojalla⁵; luonnolliselle henkilölle, joka omistajana ottaa mineraalivaroja omalta kiinteistöltään henkilökohtaisen talouden käyttöön, jollei laissa toisin säädetä⁶.

Säädökset ja viranomainen

Maaperälaki (maapõueseadus, MaaPS) sääntelee luvat, menettelyn ja vaatimukset. Ympäristölain yleinen osa (keskkonnaseadustiku üldosa seadus, KeÜS) sääntelee ympäristölupamenettelyä, jota sovelletaan kaivuulupaan maaperälain erityissäännöin⁷; ympäristölupa antaa oikeuden louhia mineraalivaroja⁸. Valtionmaksuista säädetään valtionmaksulaissa (riigilõivuseadus).

Viranomainen on Ympäristövirasto (Keskkonnaamet): se antaa yleisgeologisen tutkimustyön luvan ja geologisen tutkimuksen luvan⁹ sekä kaivuuluvan¹⁰. Näitä lupia koskevat hakemukset tehdään ja käsitellään ympäristöpäätösten tietojärjestelmässä (keskkonnaotsuste infosüsteem)¹¹. Rekisteröidyt mineraaliesiintymät kirjataan mineraalivararekisteriin (maavarade register)¹².

Kenen on haettava lupaa

Poikkeukset ylittäviä kenttätöitä sisältävään yleisgeologiseen tutkimustyöhön tarvitaan yleisgeologisen tutkimustyön lupa⁴. Mineraalivaran geologiseen tutkimukseen tarvitaan geologisen tutkimuksen lupa edellä mainituin poikkeuksin⁵. Mineraalivarojen louhintaan tarvitaan kaivuulupa, jollei laissa toisin säädetä¹³. Hakija voi olla yhtiö (toiminimi ja rekisterinumero) tai luonnollinen henkilö (nimi ja henkilötunnus)¹⁴. Louhinta ilman lupaa on rikkomus; oikeushenkilön sakko on enintään 400 000 euroa¹⁵.

Erityissäännöt: valtiolla on etuoikeus fosforiitin ja metallimalmien tutkimuslupaan, jollei vastuuministeri luovu siitä¹⁶. Valtion omistaman mineraalivaran tutkimusluvan haltijalla on etuoikeus kyseisen mineraalivaran kaivuulupaan kyseisellä alueella luvan voimassaoloaikana ja vuoden ajan sen päättymisen jälkeen¹⁷. Tutkimuslupaa ei anneta samaan maankuoren osaan toiselle henkilölle¹⁸. Laissa säädetyissä tapauksissa (esimerkiksi kun samaa valtion omistamaa maankuoren osaa koskeva toinen hakemus jätetään 30 päivän kuluessa ensimmäisen julkisesta kuulutuksesta eikä molempia voida hyväksyä) hakija, jonka hakemuksen käsittelyä jatketaan, valitaan huutokaupalla¹⁹.

Vaatimukset hakijalle

• Se, sovelletaanko osakepääomaa, omia varoja, kotipaikkaa Virossa tai rahanpesun estämisen velvoitteita, selvitetään asiakkaan tilanteen mukaan.
• Pätevyys: yleisgeologisen tutkimustyön ja tutkimuksen järjestää ja sitä johtaa henkilö, jolla on ammatillisella koulutuksella ja työkokemuksella hankitut tarvittavat tiedot, taidot ja kokemus²¹.
• Vastuullinen asiantuntija ja kaivossuunnitelma: kaivossuunnitelman laatii, louhinnan järjestää ja sitä johtaa ja kaivosmittaukset tekee pätevä vastuullinen asiantuntija, jonka louhija nimeää kirjallisesti²². Louhintaa saa tehdä vain kaivossuunnitelman mukaisesti²³.
• Maa ja naapurien suostumukset: tutkimukseen kunnan tai yksityisellä maalla, jota hakija ei omista, tarvitaan omistajan suostumus²⁴; sellaisen yksityisomistuksessa olevan mineraalivaran louhintaan, joka ei kuulu hakijalle, tarvitaan maanomistajan suostumus²⁵; jos kaivospiiri tai sen huoltomaa on lähempänä kuin 100 metriä asuinrakennuksesta, tarvitaan asuinrakennuksen omistajan suostumus (ei maanalaisen kaivosalueen osalta)²⁶.
• Kunta: tutkimus- tai kaivuulupaa varten viranomainen pyytää kunnalta lausunnon, joka annetaan kahden kuukauden kuluessa²⁷; lupa evätään, jos kunta ei suostu, mutta Viron hallitus voi antaa suostumuksen, kun valtiolla on painava etu²⁸.
• Aiempi toiminta: Ympäristövirasto voi evätä tutkimus- tai kaivuuluvan, jos hakijalle on määrätty useampi kuin yksi rangaistus luvan alaan (tutkimustyö, tutkimus tai louhinta) tai kaivannaisjätteiden käsittelyyn liittyvästä rikoksesta tai rikkomuksesta eikä merkintää ole poistettu²⁹.
• Ennallistaminen ja maksut: luvanhaltijan on ennallistettava tutkittu tai louhittu maa³⁰. Louhintaoikeudesta maksetaan maksu ympäristömaksulain nojalla³¹.

Mitä asiakirjoja toimitetaan

• Geologisen tutkimuksen lupa (ja yleisgeologisen tutkimustyön lupa): hakemustiedot; selvitysosa; graafinen liite³²; tarvittaessa kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma ja maanomistajan suostumus²⁴³³.
• Kaivuulupa (KeÜS:n 42 §:n ympäristölupatietojen lisäksi): hakemustiedot; selvitysosa; graafinen liite – kaivospiirin suunnitelma, geologiset poikkileikkaukset ja ennallistetun maan suunnitelma; geologisen tutkimuksen raportti³⁴; kaivannaisjätesuunnitelma, tarvittaessa tutkimusluvan haltijan suostumus sekä maan ja asuinrakennuksen omistajien suostumukset²⁵²⁶³⁵.
• KeÜS:n mukaan hakemukseen kuuluvat myös sijaintisuunnitelma ja asiakirjat, jotka osoittavat maan laillisen hallinnan tai muun oikeusperusteen sen käyttöön³⁶.

Valtionmaksu ja käsittelyaika

Valtionmaksut (valtionmaksulaki; maksetaan ennen hakemuksen jättämistä³⁷): geologisen tutkimuksen lupa, myöntäminen tai muuttaminen 1 060 euroa³⁸; mineraalien louhinnan ympäristölupa 1 990 euroa – mikroyritykset maksavat 50 % ja suuret yritykset 125 % tästä määrästä³⁹.

Lakisääteiset määräajat vaatimukset täyttävän hakemuksen saamisesta: yleisgeologisen tutkimustyön lupa 30 päivää ja geologisen tutkimuksen lupa 120 päivää⁴⁰; kaivuulupa yksi vuosi, jollei laissa toisin säädetä⁴¹. Ympäristövirasto voi pidentää näitä määräaikoja⁴⁰⁴¹, eikä ympäristölupahakemuksen puutteiden korjaamiseen kuluvaa aikaa lasketa mukaan⁴². Tutkimus- ja kaivuuluvat myönnetään pääsääntöisesti avoimessa menettelyssä⁴³. Nämä ovat lain määräaikoja, eivät lupaus päätöksen ajankohdasta.

Lupien voimassaolo

Geologisen tutkimuksen lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi⁴⁴. Kaivuulupa annetaan enintään 30 vuodeksi; hiekalle, soralle, järvikalkille, järvimudalle ja merimudalle enintään 15 vuodeksi⁴⁵. Luvanhaltijan on ennallistettava tutkittu tai louhittu maa³⁰.

Mitä LexorCorp Global OÜ tekee

Tarkistamme maaperälain ja siihen liittyvien säädösten vaatimukset asiakkaan hanketta vasten niiden virallisesta tekstistä, laadimme hakemusasiakirjat ja kokoamme hakemuksen⁴⁶ sekä hoidamme menettelyn Ympäristöviraston kanssa, mukaan lukien kirjalliset vastaukset sen kysymyksiin. Valtionmaksut ovat erillisiä, ja ne maksaa hakija⁴⁷.

Palveluun eivät kuulu geologiset kenttätyöt, tutkimusraportti, kaivossuunnitelma tai ympäristövaikutusten arviointi, vastuullisen asiantuntijan työ, oikeudellinen neuvonta, tilintarkastus eikä veroneuvonta. Luvan myöntämisestä päättää yksin Ympäristövirasto; tulosta tai ajankohtaa ei voida luvata.

Usein kysyttyä

Lähteet

Jokainen numeroitu tieto on peräisin virallisesta lähteestä. Lähteet on lueteltu englanninkielisellä sivulla: Geological exploration and mineral extraction in Estonia: exploration permit and extraction permit

Laadimme hakemusasiakirjat ja hoidamme menettelyn; päätöksen tekee viranomainen. Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa.

Tilaa hakemusasiakirjat · alkaen €3,500 Täydelliset oikeudelliset tiedot (englanniksi) Kaikki luvanvaraiset toiminnat